Ruoka-, ohjelma- ja juhlapalveluja tarjoavan Pohjolan Pirtin ja Kievarin myyntipäällikkö ja osakas Tanja Pohjola tietää, että kulttuurinen vastuu kiinnostaa myös heidän kansainvälisiä asiakkaitaan.
Pohjolan Pirtti ja Kievari pitää huolta yli satavuotiaista rakennuksista ja perinnemaisemasta
Vastuullisuus on myös Kuusamon kulttuuriperinnön vaalimista – saunaperinteitä unohtamatta
Ruka-Kuusamon matkailu perustuu alueen upeisiin luontokohteisiin, ja vastuullisen matkailun edistäminen onkin erityisen tärkeää alueen matkailuyrittäjille. Visit Finlandin Sustainable Travel Finland -ohjelman avulla yritykset voivat omaksua kestävät toimenpiteet ja vastuulliset valinnat osaksi yrityksen arkea.
Tanja Pohjolalle suomalaisten kansanperinteiden merkitys kirkastui jo lapsuudessa, kun hän asui isänsä työn vuoksi ulkomailla. Tarkastellessaan etäisyyden päästä kotimaansa mahtavia perinteitä hän näki yhä selkeämmin niiden ainutlaatuisuuden ja arvon.
Nykyisin Pohjola toimii ruoka-, ohjelma- ja juhlapalveluja tarjoavan Pohjolan Pirtin ja Kievarin myyntipäällikkönä ja osakkaana. Lisäksi hän opettaa turisteille muun muassa kuusamolaisen ohrarieskan leipomista. Pohjola on myös perinnesaunottaja, jonka tuotevalikoimaan kuuluu vastomishoitoja ja ikiaikaisia saunaloitsuja.
– Saunassa käytän vastomiseen eri puita riippuen vaivasta – katajaa, koivua, pihlajaa ja pajua. Odotan, että mies rakentaisi tänne hoitosaunan, jossa voisin kasvattaa saunahoitojen repertuaariani, perinnesaunottaja haaveilee.
Hirsiseinät huokuvat historiaa
Vuotunki on kansanperinteiden harjoittamiselle otollinen paikka, sillä se on yksi Kuusamon vanhimpia suomalaisten uudisasukkaiden asuttamia kyliä. Heistä ensimmäiset hiihtelivät törmälle jo 1680-luvulla Sotkamon suunnalta.
Pohjolan Pirtin nykyinen päärakennus valmistui vuonna 1891, jolloin emäntänä oli nykyisen isännän Matti Pohjolan isoäiti, Riita-Mari. Pirtti on ollut asuttuna siitä lähtien, lukuun ottamatta kahta sotien aikaista evakkoreissua. Talon hirsiä ei ole koskaan kalkittu tai peitetty pinkopahvilla eikä pirttiä ole pirstaloitu useammaksi huoneeksi.
Vaikka jokainen sukupolvi on jättänyt oman jälkensä Pirttiin, hirsiseinät kuiskivat edelleen vanhan ajan tunnelmaa.
– Hirret ovat olleet taimia 1500-luvun loppupuolella ja kasvaneet 300 vuotta Kuusamon metsässä. Vaikka ikkunat on vaihdettu tiiviimpiin, ensisijaisesti vanhaa on pyritty laittamaan kuntoon sen sijaan, että rakennettaisiin jotain uudestaan, Pohjola sanoo.
Perinnemaisemasta huolehtiminen on osa vastuullisuutta
Pohjolan Kievari nousi Pirtin viereen yli vuosisata sitten. Vuonna 1912 yksi Pohjolan viidestä veljeksestä rakensi perimälleen tonttiosuudelle talon, jota hänen poikansa ryhtyivät laajentamaan. Laajennuksesta tuli kuitenkin niin hintava, että talo tontteineen myytiin Kuusamon kunnalle.
1930-luvulla Kievarin rakennuksessa toimi kansakoulu ja toisen maailmansodan aikana siellä suoritettiin ilmavalvontaa. Toisin kuin monet Pohjois-Suomen kylät, Vuotunki rakennuksineen säästyi sotien tuhoilta, ja kansakoulu avasi ovensa jälleen evakosta palaaville koululaisille.
Keväällä 2018 vuosia tyhjillään ollut vanha kansakoulu palautui Pohjolan perheen omistukseen. Laajan remontin jälkeen hirsiseinäisissä saleissa on tilaa 80–100 hengelle, ja siellä järjestetään monenlaisia pitoja maalaisromanttisista häistä talvisiin puutarhajuhliin.
– Kievarissa on vain vanhoja, kierrätettyjä, antiikkiliikkeistä ja nettikirppareilta hankittuja huonekaluja. Myös tekstiilit, astiat ja koriste-esineet ovat vanhan ajan tavaraa, Pohjola kertoo.
Yritys on sitoutunut pitämään huolta kulttuurihistoriallisesti merkittävän rakennuskannan lisäksi myös ympäröivästä perinnemaisemasta ja sen biodiversiteetistä.
– Se on kulttuurista vastuuta. Haluamme kertoa alueemme historiasta asiakkaillemme ja säilyttää nämä aarteet tuleville sukupolville. Historia ulottuu myös paikkaa asuttaneisiin metsäsaamelaisiin ennen suomalaisia uudisraivaajia, Pohjola huomauttaa.
Vastuullisuus yltää syrjäkyliin
Vuotunki sijaitsee 30 kilometrin päässä Kuusamon kaupungista ja Rukan kylästä. Vaikka syrjäinen sijainti luo oman tunnelman ja rauhan, vastuullisuuden näkökulmasta se ei ole ideaalein.
Suurin osa yrityksen asiakkaista lentää Kuusamoon, josta on puolen tunnin ajomatka Vuotunkiin. Koska lentoliikenteen päästöjä ei ole vielä saatu kuriin, Pohjolan Pirtti ja Kievari pyrkivät siihen, että asiakkaiden vierailu kohteessa aiheuttaisi mahdollisimman vähän kuormaa ympäristölle.
– Ilmaston lämpeneminen vaikuttaa etenkin täällä pohjoisessa luonnon hyvinvointiin. Puhtaassa luonnossa ja vesistöissä liikkuminen on tärkeää niin itselle kuin asiakkaillemmekin, Pohjola tähdentää.
Visit Finlandin kanssa Pohjolan Pirtti ja Kievari olivat tehneet yhteistyötä jo toistakymmentä vuotta ennen STF-vastuullisuusohjelmaan liittymistä. Pohjolat olivat kokeneet Visit Finlandin avun ja tuen hyödylliseksi etenkin kansainvälisille markkinoille suunnattaessa.
– Kun STF-ohjelma lanseerattiin ja koko Ruka–Kuusamon alue lähti mukaan, halusimme ehdottomasti olla mukana.
Pohjolan yllätykseksi yrityksellä oli toiminnassan jo valmiina paljon vastuullisia osa-alueita. Vanhojen rakennusten ympäristöystävällisen kunnostamisen lisäksi ruokafilosofiassa olivat itsestään selvyyksiä paikalliset ja mahdollisimman lähellä tuotetut raaka-aineet. Toinen päärakennuksista lämpenee miltei kokonaan järvilämmöllä.
– Asiakkaat ovat yhä enemmän kiinnostuneita siitä, mistä ruoka tulee. Jos pystyy kertomaan järven lisäksi paikallisen kalastajan nimen, sitä parempi, hän kertoo.
Vastuullisuutta kehitetään pala kerrallaan
Eniten satsausta on vaatinut kierrätyksen järjestäminen maaseutukylään. Kartonki, paperi, metalli, muovi ja lasi ovat edelleen vietävä itse Kuusamoon kierrätykseen kaupungilla asioimisen yhteydessä.
Kuusamossa ei ole biojätteelle omaa jaetta, joten ne menivät ennen sekajätteeseen. Nykyisin jäteauto hakee Pohjolan Pirtiltä ja Kievarilta sekajätteen lisäksi myös biojätteen kerran kuukaudessa ja sesonkina hieman useammin.
Harvakseltaan tulevan tyhjennysauton vuoksi biojätteet on kuitenkin välivarastoitava huolellisesti jyrsijöiden varalta. Kesäisin Pirtillä ja Kievarilla on komposti, ja viime talvena jätekatokseen saatiin myös biojäteastiat.
– Lisäksi saunalla ja vessoissa hanat vaihdettiin vettä säästäviin sekä lamput energiatehokkaisiin ledeihin. Seuraavaksi panostamme hiilijalanjälkemme laskemiseen.
Pohjolan mielestä STF-ohjelma on hyvä työkalu oman toiminnan arviointiin. Sen avulla selviää, onko se aidosti kestävällä pohjalla. Hän muistuttaa, että monella alueen yrityksellä perusasiat ovat mitä todennäköisimmin jo valmiiksi hallussa. Kaiken ei tarvitse olla kunnossa heti, sillä kehitys tapahtuu pala kerrallaan.
– Asiakkaidemme keskuudessa sillä on yhä suurempi merkitys, miten vastuullisesti hoidamme asioita. Jokainen voi omalta osaltaan tehdä jotakin. Mitä enemmän meitä vastuullisuusasioihin perehtyneitä yrityksiä on, on sitä enemmän vastuullisuustyöllämme on merkitystä, Tanja Pohjola toteaa.
Lue lisää:
Vastuullinen matkailu Ruka-Kuusamossa
Pohjolan Pirtti ja Kievari
Julkaistu: 8.7.2024
Teksti: Pauliina Toivanen
Kuvat: Ruka-Kuusamo Matkailu ry/Salla Karhumaa
